Jannde dow limngal wakkati siwtaare nder deftere nde
—
Hol nde ñalngu siwtorde fuɗɗotoo tigi rigi?
Ñalngu siwtorde ko ñalawma jeeɗiɗaɓo mo Alla barkini e senndi. Goonɗinɓe ɗon tokka nyalaade siwtare ngam heɓugo kisndam.
Kono, e les moƴƴere, eɓe ciftora golle Alla mawɗe tagoore e rimɗinde eɓe ƴeewa fooftere duumiinde aroore.
Hannde, miijooji ceertuɗi ina ngoodi ko fayti e nde ñalngu sabaabu fuɗɗotoo e nde joofnata.
Woɓɓe tokki aadaaji Yahuudu'en ɓaawo man, ɓe ɗon tokka nyalde siwtare diga nyalaade Aljumaa haa nyalaade Asaweere.
Won heen ina limta ɗum fawaade e waktu nokku ɗo naange fuɗata walla peeñgol koode.
Won heen ina njokki e limlebbi siwil hannde oo, ina kuutoroo hakkunde jamma ngam waɗde keeri ñalawma, ɗum woni nokku ceertuɗo hakkunde ñalawma gooto e ñalawma garoowo.
Woɗɓe, tuugnaade e binndanɗe ceertuɗe e nder deftere nde, ina cikka wonde ñalawma timmuɗo ina fuɗɗoo e ñalawma, ina jokka haa kikiiɗe e jamma, ina joofna so ñalawma garoowo oo fuɗɗiima.
E fawaade e ngool paamondiral, ñalngu jeeɗiɗaɓuru nguu fuɗɗotoo ko ñalnde aset, haa joofna ñalnde alet.
Ndee ɗoo wiɗto ina ƴeewtoo so tawii ndeeɗoo yi’annde sakkitiinde ina jogii ballal deftere e daartol.
1. Hol no “ñalngu” siforii e Fuɗɗoode?
Fuɗɗoode 1:3-5 ina winndaa heen:
Alla wiyi “yo annoore won”, annoore waɗii. Alla yii annoore ndee ina mo//i, Alla seerndi annoore ndee e ni66ere. Alla inniri annoore ndee Ñalawma, o inniri niɓɓere ndee Jamma. Hiiri woodi, subaka woodi: ko ɗum nyalaande arandeere ndee woodi.
Ina heewi sikke wonde, nde tawnoo binndol ngol ina wiya “jamma arii, subaka arii”, ko ɗuum waɗi ñalawma ina foti fuɗɗoraade kikiiɗe.
Kono, janngude no feewi doggol ñalngu adanngu nguu e nder deftere Kuuɓal ina addana en waɗde feere woɗnde.
E fuɗɗoode tagoore ndee, leydi ndi alaa sifaa, ndi alaa ko woni e mum, niɓɓere ina woni e dow maayo luggiɗngo. Niɓɓere ina woodi tawo, kono annoore nde Alla tagi nde seerndi ndee feeñaani tawo. Alla wiyi “yo annoore won”, ko ndeen tan annoore waɗi. Ndeen Alla seerndi annoore e niɓɓere, inniri annoore ndee “Nalawma” e niɓɓere ndee “Jemma.”
Ko ɗum waɗi, doggol tigi rigi ñalawma gadano oo ina waawi faamreede :
Niɓɓere fuɗɗande → Alla tagi annoore → Ñalawma → Jamma → Jemma → Subaka → Ñalawma gadano timmi
Ɗuum noon wonaa tan wiyde ñalawma oo e hoore mum fuɗɗorii ko kikiiɗe.
“Jamma” ko mbayliigu ngu ñalawma oo joofata, jamma oo fuɗɗoo, “subaka” ko mbayliigu ngu jamma oo joofata, ñalawma oo fuɗɗoo kadi.
Ko ɗum waɗi haala kaa :
“Jamma ari, subaka ari, ko ñalawma gadano” .
ina waawi kadi faamde wonde ñalawma tagoore timmunde ina rewi e ñalawma, kikiiɗe, jamma haa subaka ari. E oon sahaa ñalawma gadano oo timmi, janngo mum fuɗɗii.
Gila ñalawma ɗiɗaɓo oo, ñalawma ina waawi noon hollireede :
Ñalawma → Jamma → Jemma → Subaka
Ɗum woni ñalawma oo fuɗɗotoo ko subaka hedde ñalawma, joofna subaka janngo mum.
Ngolɗoo firo wonaa tan miijo jamaanu. Won e annduɓe yahuud en e defte binndaaɗe mbiyi wonde Israayiil ɓooyɗo ina waawi huutoraade laabi subaka haa subaka ngam hiisaade ñalawma.
2. Ñalngu njuulu : Mbele “Jamma haa kikiiɗe” ko hiisa kuuɓtodinɗo ñalawma, walla ko ñalngu teeŋtungu?
Lewi 23:27 ina wiya:
Ñalnde sappo lewru nduu, ñalawma juulde.
Kono Lewru 23:32 ina rokka yamiroore teeŋtunde:
Gila kikiiɗe nyalaande nayaɓere lewru ndu'u haa kikiiɗe janngo mum, on ɗon ƴama nyalaade siwtaare mon.
Ko ɗum tonngoode maantiniinde no feewi.
So tawii “jamma nayaɓo oo” ko fuɗɗoode ñalawma sappo oo, hol ko waɗi binndol ngol ina noddira ɗum haa jooni :
kikiiɗe ñalnde jeenay ndee
wonaa “jamma ñalnde sappo”?
Faamre woɗnde ina waawi wonde, ko keeri ñalɗi no woorunoo ɗii heddii ko subaka, tawi noon koorka teeŋtuka e newaare neɗɗo ina ɗaɓɓi e ñalawma njuulu nguu, fuɗɗotoo ko subaka law, kikiiɗe ñalnde nayaɓere ndee, jokki haa kikiiɗe ñalnde sappo ndee.
Nii woni:
Ñalawma 9 → Jamma 9 [koorka fuɗɗotoo] → Ñalawma 10 [Ñalngu njurum] → Jamma 10 [koorka joofi].
E fawaade e ngool paamondiral, “jamma haa kikiiɗe” firti ko :
wakkati keeriiɗo ngam mawninde ñalngu njuulu
wonaa tan siftinde:
keeri ñalawma ngam ñalawma kala
Ngolɗoo ceertugol ina waɗi nafoore.
Deftere nde wi’aani:
“Kala ñalngu siwtorde ina foti reweede gila kikiiɗe haa kikiiɗe.”
Lewru 23:32 ina haala teeŋti e ñalngu njuulu, ngu kadi ina jogii yamiroore keeriinde ngam lesɗinde hoore mum.
Ko cfuum wacfi, yaajtinde ndee aaye e nder kuulal winnderewal ngam 6aleeri yontere kala ina naamndii ballal ɓeydaande e nder deftere nde.
3. Jokkondiral hakkunde “Oon ñalawma” e “Subaka” .
Binndanɗe keewɗe e nder sariya Muusaa ina teskaa heen.
Lewi 7:15 wi'i kosam sadaka yettoore nyaama nyalde nyalde nde sakkata, ɗum heddataa haa subaka.
Lewi 22:30 kadi ina wiya:
Ɗum nyaametee ko nyannde wootere; Taa on acca hay huunde haa subaka.
Dewtere Tawreeta 21:23 kadi ina yamira:
Ɓanndu maako heddataa dow lekki he jamma fuu, ammaa a wirno mo nyande man.
Ɗeeɗoo binndanɗe ina kollita no feewi doggol ngol:
Oon ñalawma → Jamma → Jemma → Subaka
Eɗe kollita wonde kikiiɗe e jamma ina njeyaa haa jooni e “oon ñalawma”, gargol subaka ina maantiniri fuɗɗoode ñalawma janngo.
Ko cfuum wacfi sadak ina waawi 6ameede kikiiɗe e jamma oon ñalawma gooto, kono ina waawi heddaade haa subaka. Ndeeɗoo konngol ina yahdi e golle subaka ko keeri ɗi sarɗi jowitiiɗi e “oon ñalawma” nattii huutoreede.
Ndee ɗoo konngol ɓuri tiiɗde ina wallita e faamde wonde ñalawma fuɗɗotoo ko subaka hedde ñalawma, jokka haa kikiiɗe, e jamma, joofna subaka.
Ko famɗi fof, ɗeeɗoo binndanɗe ina kollita wonde subaka ina waawi golloraade no... keeri ñalawma, ko nokku ceertuɗo hakkunde ñalawma gooto e ñalawma garoowo.
4. Kuugal 16, Manna, e juulde siwtare arandeere winndaande
Kuugal 16 ina jeyaa e binndanɗe ɓurɗe teeŋtude ngam janngude waktuuji ñalngu siwtorde.
Yimɓe ina njalta subaka kala ngam ƴettude manna. Ñalnde jeegom, ɓe kawri ko ɓuri ɗum laabi ɗiɗi.
Muusaa wiyi ɓe :
Jaango ko siwtaare siwtaare, siwtaare seniinde ngam Jawmiraawo.
Yimɓe ɓee ndewi ko ñaamde:
haa subaka.
Ndeen, haa subaka law, Muusaa wi’i:
Nyaamee ɗum hannde, ngam hannde ko nyalaade fowteteende ngam Jawmiraawo.
Nate ɗee ina kollita ɗeeɗoo jokkondire :
Ñalawma jeegom : mooftu geɗe ɗiɗi → Jemma ina yawta → Subaka → “Hannde” ko ñalawma sabaabu
Ɗum ina jeyaa e binndanɗe teeŋtuɗe ɗe Alla, e rewrude e Muusaa, janngini Israayiil no fotiri e ñalngu sabaabu.
Ina teskaa wonde tonngoode ndee winndaani Muusaa ina anndina nde naange muti ñalnde jeegoɓere ndee:
“Jooni noon ñalngu siwtorde fuɗɗiima.”
E nder heen, subaka janngo mum, ñalawma jeeɗiɗaɓo oo siforaa ko :
“Hande woni nyalaade siwtaare.”
Ɗuum ina yahdi e, ina waawi kadi wallitde, hiisa subaka, hay so tawii noon e hoore mum hollirtaa fuɗɗoode laaɓtunde ñalngu sabaabu nguu.
5. Udditgol dammuɗe Nehemiya, hollataa e hoore mum wonde ñalngu siwtorde fuɗɗii ko e mutal naange
Nehemiya 13:19 ina winndaa heen:
Nde dammuɗe Urusaliima puɗɗii niɓɓiɗde ko adii ñalngu siwtorde, mi umri yo dame ɗee uddee, mi yamiri yo ɗe uddite haa caggal ñalngu siwtorde.
Ndee ɗoo deftere ina heewi huutoreede ngam hollirde wonde ñalawma sabaabu oo fuɗɗotoo ko nde naange muti.
Kono tan binndol ngol e hoore mum ina wiya:
ko adii nyalaande fowteteende
Nehemiya udditi dammuɗe ɗee ko adii, e nder wakkati niɓɓere ko adii ñalngu siwtorde. Ɗuum ina waawi faamreede no feewi ko feere haɗde yeeyooɓe ɓee addude geɗe e nder wuro hee e nder jamma mbele ina mbaawa yeeyde ñalnde aset nde.
Ko ɗum waɗi:
Uddude dame ɗee e jamma ≠ seede wonde jamma e hoore mum ko fuɗɗoode ñalawma sabaabu
Kuulal ngal ina yahdi e firo fuɗɗorde naange, kono ngal hollirtaa e hoore mum wonde naange ko keeri ñalawma.
6. Wakkati wirngo Joomiraawo Yeesu ɗon ummina ƴamol mawngol
Wirngo Joomiraawo Yeesu: Jamma nyalde taskaramji e ɓadiki nyalde siwtare
Marku 15:42 winndi:
“Nde kikiiɗe ari, sabu ko ñalngu peewnugol, woni ñalngu ko adii ñalngu siwtorde...”
Doggol waktuuji e nder ndeeɗoo aaye ina foti waɗteede hakkille no feewi.
Binndol ngol ina hollita laaɓndal wonde:
kikiiɗe arii tawo
tee oon sahaa gooto ina wiyee haa jooni:
“Nyalawma taskaram, ɗum woni nyalnde ko adii nyalaade siwtare.”
Waɗi noon, e fawaade e jaŋngugol ɓurngol nafoore e daartol ngol, kikiiɗe arii, kono ko ñalngu peewnugol, ñalngu sabaabu nguu fuɗɗaaki tawo.
Ndeen Yuusuf mo Arimateya yahi to Pilaatu, ƴami ɓanndu Joomiraawo Yeesu. Pilaatu haawnii nde o maayi, o noddi hooreejo sooje'en, o ƴami mo to o maayi ko ɓooyi. Ko caggal nde Pilaatu heɓi seedantaagal tan, o woppi ɓanndu nduu e juuɗe Yuusuf.
Haa jooni ina foti rewde laabi wirwirnde keewɗi. Yuusuf ina haani:
soodde liɗɗi laaɓɗi → jippinde ɓanndu → feewnude ɓanndu → ɓuuɓnude ɗum e liɗɗi → waɗde ɗum e nder yanaande taƴnde kaaƴe → ɓuuɓnude hayre e damal
Yuhanna 19:39-40 ɗon winda dow Nikodemus wari bee miir e aloes ɗuuɗɗum, ɓe ɗonno hawta.
feewni ɓanndu Iisaa e uurorɗe no aadaaji wirwirnde yahuud en mbaɗirta nii.
Ko cfuum wacfi, gila nde jamma oo ari, Yuusuf adii yahde to Pilaatu ngam naamnaade 6anndu nduu, rewrude e naamnal Pilaatu to hooreejo 6aleejo oo, e 6amtaare 6anndu nduu, e peewnugol timmungol ngol Yuusuf e Nikodemus mbacfi ngam wirneede, ina haani waktuuji keewcfi 6ooyi.
Caggal nde o siftini ɗee geɗe, Luuka 23:54 wiyi:
“Nyannde ndeen woni ñalngu peewnugol, ñalngu siwtorde ina ɓadii.”
Ooɗoo aaye ina teskaa heen no feewi.
Haala Gerek firoore “ina ɓadii” ko ἐπέφωσκεν (epéphōsken), ummoraade e ἐπιφώσκω (epiphōskō). Konngol ngol ina jokkondiri e feeñde annoore, ñalawma fuɗɗotoo jalbude, walla fajiri ɓadtaade.
Ko cfuum wacfi, so en ƴeewii maanaa gonɗo e konngol ngol, daartol Luuka ina adda naamnal teeŋtungal potngal wiɗteede:
Mbele wirwirnde Joomiraacfo Iisaa fucfcfiima e jamma 6aleejo, jokki haa juuti e nder jamma, haa joofni nde subaka ɓadii, nde ñalngu jeeɗiɗaɓuru nguu ina jogori “fajiri”?
So tawii noon ko noon, doggol sahaaji ngol ina jokkondiri :
Ñalngu taskaram e nder ñalawma: Joomiraawo leggal bardugal → Jamma arii, kono haa jooni ina wiyee Ñalngu taskaram → Yuusuf ina ɗaɓɓa ɓanndu → Yuusuf e Nikodemus ina peewna e ina mberloo ɓanndu Joomiraawo → Ñalngu siwtorde ina ɓadii
Ndee firo ina foti nanndireede e miijo aadaaji wonde ñalngu sabaabu nguu fuɗɗotoo ko ɗoon e ɗoon e mutal naange Aljumaa.
Marku wi’i bee laaɓɗum dow jamma yotti, nde wakkati man ɗon nodda “nyalnde taskaram, nyalde ko adii nyalaade siwtaare.” Luuka, caggal nde o siftini wirwirnde ndee, ndeen o huutoriima gollal jokkondirngal e annoore walla fajiri ngam siftinde ñalngu siwtorde ina ɓadii.
Ko goonga, naamnal hiisawal ñalngu sabaabu nguu fof waawaa safreede e konngol gootol e ɗemngal Gerek ἐπέφωσκεν tan. Kuutoragol konngol ngol e nder nokkuuji ceertuɗi e laabi hiisaaji balɗe hakkunde yahuud en e teeminannde adannde ina foti kadi ƴeewteede.
Ɗum fof e wayde noon, so ɗeeɗoo binndanɗe ɗiɗi njanngaama, ɗe ngaddata ko naamnal ngal fotaani ƴeewteede no feewi :
So tawii ñalngu sabaabu nguu fuɗɗiima ɗoon e ɗoon caggal nde naange muti, hol ko waɗi Marku, caggal nde o wiyi jamma oo arii, ina innitoroo haa jooni waktu oo “ñalngu peewnugol, ñalawma ko adii ñalawma sabaabu oo”? Kadi hol ko waɗi Luuka, haa timminde wirwirnde ndee, huutoraade konngol jokkondirngol e annoore e fajiri ngam siftinde ɓadtaade ñalngu sabaabu nguu?
Ko cfuum wacfi, daartol wirwirnde Joomiraacfo Iisaa ina foti miijaade no feewi e nder janngugol so tawii ñalngu 6ooyngu nguu fucfcfii ko kikiiɗe walla ko 6ooygol.
7. Matiyo 28:1: “Caggal ñalngu siwtorde, fajiri ñalngu adanngu nguu”
Matiyo 28:1 ko yeewtere woɗnde teeŋtunde no feewi.
Konngol Gerek ina siftina sahaa oo ko nii:
caggal ñalngu siwtorde, nde fajiri fajiri, ñalngu adanngu e nder yontere ndee.
E fawaade e doggol sahaaji ɓurngol nafoore:
Sabat timmi → Jamma hakkundeejo oo yettiima keeri mum subaka → Ñalawma gadano oo fajiri
Ɗum ina yahdi e faamde wonde ñalawma gadano oo fuɗɗotoo ko fajiri.
Linjiilaaji nayi ɗii fof ina mbinnda wonde rewɓe ɓee njahii yanaande subaka ñalnde aranndeere yontere nde.
So tawii ñalngu sabaabu nguu timmiima haa timmi e mutal naange ñalnde aset, hol ko waɗi rewɓe ɓee njahaani ɗoon e ɗoon e yanaande kikiiɗe ñalnde aset, tawa ina ɗaminii haa subaka ñalawma gadano oo?
Neɗɗo ina waawi jaabaade e hakkille mum wonde kisal, niɓɓere, annoore, walla geɗe goɗɗe kuutorteeɗe ina mbaawi saabaade leelgol ngol. Ko ɗum waɗi, ndeeɗoo toɓɓere tan wonaa pellital.
Kono so janngaama e binndanɗe keddiiɗe ɗee, ina heddii e maande.
8. Yuhanna 20:19: “Nyalawma gooto, ñalngu adanngu e nder yontere, kikiiɗe” .
Yuhanna 20:19 ina winndaa heen:
“Ndeen, ñalnde heen kikiiɗe, ko ñalngu adanngu e yontere...”
E fawaade e mbaydi yahuud en caggal mum, kikiiɗe aljumaa caggal nde naange muti, e miijo mum, ina jeyaa e ñalawma ɗiɗaɓo oo.
Kono haa jooni Yuhanna ina wiya:
“oon ñalawma gooto, ñalngu adanngu e yontere, kikiiɗe.”
Ɗuum ko famɗi fof ina hollita wonde binndoowo Alkawal Kesal ina waawi siftinde jamma gooto caggal ñalawma, ina jeyaa haa jooni e “ñalngu” gooto.
Ko goonga won e firooji paami “oon ñalawma gooto” tan ko firo ñalngu ummital, wonaa firo limlebbi karallaagal.
Ko ɗum waɗi, ndeeɗoo tonngoode ɓuri moƴƴude ko huutoreede e seedeeji goɗɗi, wonaa tan e seedeeji.
9. Binndi Alkawal Kesal ɗi “Nyalawma janngo” warata ɓaawo Jamma walla Jemma
Alkawal Kesal ina waɗi nate daartol keewɗe nannduɗe e ɗeen.
Marku 11 winnditii wonde kikiiɗe oo arii, caggal ɗuum ina haala “janngo mum.”
Yuhanna 6 adii wiyde ko kikiiɗe arii, ko niɓɓiɗi tan, caggal ɗuum tan haali “janngo mum.”
Kuuɗe Nelaaɓe 4 mbinndi wonde, nde tawnoo ko kikiiɗe, nulaaɓe ɓee ngoppitaa haa “janngo mum.”
Kuuɗe Nelaaɓe 23 ɗon siftora no Pol ɗon yahda nder jemma, ɓaawo man ɗon holla “janngo.”
Ɗeeɗoo nate fof fotaani waɗeede e fooruuji limlebbi tiiɗɗi.
Ɗum fof e wayde noon, eɗe kollita wonde :
kikiiɗe e jamma, ko binndooɓe deftere ndee mbaɗata ɗum en ko fuɗɗoode ñalawma janngo.
10. “Wakkatiiji sappo e ɗiɗi” ñalɗi e subaka
Joomiraacfo Iisaa wii:
“Mbele wonaa waktuuji sappo e ɗiɗi e nder ñalawma?”
— Yuhanna 11:9
Alkawal Kesal ina heewi wiyde ko fayti e waktu tataɓo, waktu jeegom, e waktu jeenay.
E nder njuɓɓudi yahuud en feccude annoore ñalawma e pecce sappo e ɗiɗi:
waktu tataɓo oo ko hedde waktu 9ɓo subaka;
waktu jeegom ko ina wona kikiiɗe;
waktu nayaɓo oo ko hedde 15w00h.
Ɗum ina hollita wonde hiisa ñalawma gaadoraaɗo e aduna ɓooyɗo fuɗɗorii ko hedde subaka walla fuɗnaange.
Kono tan, ceertugol teeŋtungol ina foti jogaade hakkunde :
fuɗɗoode limde waktuuji sappo e ɗiɗi ñalawma
e
keeri ñalawma ñalawma timmuɗo waktuuji capanɗe jeegom e nay
Ɗiɗi ɗii fof ngonaa gootum.
Ko ɗum waɗi, ndeeɗoo hujja ina waawi rokkude ballal baɗngal faayiida ngam faamde subaka, kono nde fotaani huutoreede e hoore mum ngam hollirde wonde ñalawma kala ina foti fuɗɗoraade waktu 6ɓo subaka tigi rigi.
Ngam teskaade golle hannde, huutoraade ko ina wona 6:00–7:00 a.m. waktuuji gonɗi e nokku hee ngam wonde keeri gollorɗi ina waawi rokkude njuɓɓudi jokkondire, kono ina foti laaɓtude wonde ɗum ko :
feere gollorde, wonaa yamiroore deftere nde hollirta ko 6:00 a.m.
11. Jamma e ñalawma ina ngarta e sahaaji mum en
Yeremiiya 33 ina waɗi haalaaji ɗiɗi teeŋtuɗi ko fayti e njuɓɓudi jamma e ñalawma ndi Alla ƴetti.
Yeremiya 33:20 wiyi:
“Ko nii Joomiraacfo wi’i: So on mbaawii 6eydude alkawal am e nyalawma e alkawal am e jamma, ñalawma e jamma ngarataa e wakkati mum’en...”
Yeremiya 33:25 kadi ina hollita:
Alkawal Alla e jamma e ñalawma e njuɓɓudi tabitndi asamaan e leydi.
Ɗee ɗoo binndanɗe ina ciftina jamma e ñalawma ko yontaaji ɗiɗi ceertuɗi kono ko juuti, ɗi njuɓɓudi Alla tabitini ndii laamotoo:
Ñalawma ina ara e sahaa mum → Jamma ina ara e sahaa mum → Ñalawma ina warta kadi
Ko noon kadi jokkere enɗam feeñiri laabi keewɗi e nder konnguɗi deftere sifotooɗi sahaaji jokkondirɗi:
balɗe tati e jammaaji tati — 1 Samuyila 30:12; Yunus 1:17; Matiyo 12:40;
balɗe jeeɗiɗi e jammaaji jeeɗiɗi — Ayyuuba 2:13;
balɗe capanɗe nay e jammaaji capanɗe nay — Fuɗɗoode 7:4, 12; Kuugal 24:18; 34:28; Deftere Tawreeta 9:9, 18; 1 Laamiiɓe 19:8; Matiyo 4:2.
E nder ɗeen kelme, “ñalawma” ina heewi firtude sahaa annoore, “jamma” ko sahaa niɓɓere. Eɗe kawri ina cifa jokkondire ñalawma e jamma ɗe taƴaaka.
Ko limtaa e nder deftere nde balɗe e jammaaji ko ɗum waɗi ina yahdi e doggol ngol:
Ñalawma → Jamma → Jemma → Gartol ñalawma
Ndeeɗoo hujja, e hoore mum, tabitinaani keeri karallaagal laaɓtuɗi e kala ñalngu limlebbi. Kono ina hollita wonde Biibal ngal ina heewi wiyde ko ñalawma e jamma gonɗo caggal mum oo, ko sahaaji gonɗi e tagoore nde, so ina siftina yahdu balɗe timmuɗe.
So en ƴeewii e nder Fuɗɗoode 1, sariyaaji jowitiiɗi e ko fotaani heddaade haa subaka, e binndanɗe goɗɗe ƴeewtaaɗe e ndee ɗoo wiɗto, ngool ɗoon mbaydi jamma e ñalawma ina rokka ballal ɓeydaande ngam wiɗtude so tawii doggol deftere ndee ina waawi faamreede no ñalawma rewirta jamma nii, tawa kadi ko ñalngu nguu ina anndiraa nde annoore aroore ndee ina waawi wonde.
12. Luural limlebbi ina woodi gila e jamaanu suudu dewal ɗiɗaɓuru
E nder janngude limlebbi yahuud en ɓooyɗi, ina haani ciftoreede huunde daartol teeŋtunde :
Israayiil ɓooyɗo huutoraaki tan ko limlebbi gooto mo waylaaki e nder daartol mum fof.
Deftere Jubilee e aadaaji koode peeñɗi e 1 Henok ina teeŋtina no feewi limlebbi naange balɗe 364.
Hitaande balɗe 364 ina waɗi ko wayi no :
52 yontere timmunde.
Jubilees 6 ina jeertina hay so yimɓe ƴettii ñalɗi fawaade e ƴeewndo lewru, juuldeeji e ñalɗi sabaabu ina mbaawi fawde e jiiɓru.
Ɗuum hollitii wonde luure maantinɗe e limlebbi ina ngoodi e nder renndo yahuud en e yonta Temple ɗiɗaɓo.
Ko ɗum waɗi, hay so won binndanɗe e nder Jubileeji ina kollita mbaydi ndi ñalngu kesu fuɗɗii caggal nde naange muti, ɗum waawaa huutoreede e mbaydi mbayliigu ngam hollirde wonde :
“Ɗum noon ko njuɓɓudi Muusaa adanndi.”
Jubilees e hoore mum ko golle wakkati Temple ɗiɗaɓo e hollirde aada gooto keeriiɗo e nder oon wakkati.
13. Won e annduɓe yahuud en hannde kadi ina kaɓa e keeri ñalɗi subaka Isra’iila’en
Annduɓe yahuud en heewɓe teeŋtuɓe e teeminannde noogasɓere ƴeewtindiima ndee naamndal.
Juliyan Morgenstern wiyi wonde Israayiil gadano oo meeɗiino hiisaade ñalawma gila e fuɗnaange walla fajiri haa e fuɗnaange walla fajiri gonɗo caggal ɗuum, kadi ko caggal ɗuum ƴellitii ko mbaydi naange-naange-naange-naange.
Yaakuuba Z. Laaterbaak eɓɓoore nanndunde e ndee, e wiyde wonde hiisa ñalawma e nder Israayiil ko adii egginde, wonaa tan ko nanndi e njuɓɓudi rabbinaaɓe caggal ɗuum, kadi won e golle Temple ina ndesndi doosgal ɓooyngal ɗo jamma rewi e ñalawma gadano oo.
P. J. Heewdi kadi yeewtidii e mbaawka keeri ñalawma subaka rewrude e sariyaaji kirse, Fuɗɗoode, e binndanɗe Alkawal Kesal.
Ɗeeɗoo wiɗtooji kollitaani wonde gannde hannde ɗee njottiima ɗo kawri.
Eɗe kollita, kono, wonde :
miijo wonde Israayiil gadano ina waawi huutoraade keeri ñalawma subaka tan, wonaa tan ko jibini hannde tawa alaa ko annduɓe njiyri ɗum.
Ko darnde nde ƴettaa e dow laawol, nde yeewtaa e nder jaŋde jaŋde.
14. Passion Joomiraacfo e “Nyalawma tata6o”
Linjiilaaji nayi ɗii fof ina kollita ñalngu ngu Joomiraawo Iisaa waraa e leggal bardugal:
ñalawma peewnugol.
Joomiraacfo kadi ina anndi laabi keewɗi wonde maa o ummo:
ñalnde tataɓere ndee.
E nder Luuka 24:21, kikiiɗe ñalnde adannde e nder yontere nde, almuɓɓe ɗiɗo ɓee e laawol Emawus mbii:
“Hannde ko ñalawma tataɓo ko ɗee geɗe mbaɗi.”
So tawii leggal bardugal waɗi ko ñalnde aset:
Aljumaa = ñalawma gadano
Asaweere = ñalawma ɗimmo
Alet = ñalawma tataɓo
Ɗum ina yahdi e konngol “ummitinaama e ñalawma tataɓo.”
Ko ɗum waɗi, alaa e sago liggoraade leggal bardugal e alkamiisa tan ngam hiisaade konngol “balɗe tati e jammaaji tati.”
15. “Balɗe tati e jammaaji tati e nder ɓernde leydi” firtaani tan “Ubbinaama balɗe tati e jammaaji tati timmuɗi” .
Matiyo 12:40 ina wiya:
“Bana noon Ɓii Neɗɗo wonirta nder ɓernde leydi balɗe tati e jemmaaji tati.”
Haala kaa ko:
“e nder ɓernde leydi” .
wonaa konngol gaadoraangol ngol “nder yanaande les leydi.”
Nde Joomiraacfo nanngaa to Getsemane, o wi’i:
“Ɗum woni waktu mon, e baawɗe niɓɓere.”
— Luuka 22:53
Ko cfuum wacfi, firo ruuhuyankeewo gooto ina waawi wonde, ko gila e sahaa nde o nanngaa jamma alkamiisa, Joomiraacfo oo naatii e yonta mo o woni e les njiimaandi doole aduna oo e “doole ni66ere.”
Nii woni:
Jamma alkamiisa
Ñalawma aljumaa
Jamma aljumaa
Ñalawma aset
Jamma aset
Alet subaka law hedde ñalawma
ina waawi limteede ko:
jammaaji tati e balɗe tati ñalawma
nde Joomiraawo woni haa jooni.
o leggal bardugal ñalnde alet, o ummitinaa ñalnde tataɓere, ñalnde alet.
Ndee firo ina addana “balɗe tati e jammaaji tati” e “ummital ñalnde tataɓere” fof heddaade e goonga tawa waylaaki innde Linjiila nde ñalngu leggal bardugal ngal woni ñalngu peewnugol.
16. Catal Njiylawu hakkunde Capanɗe jeeɗiɗi e ɗiɗi potɗe waɗeede
So tawii ɗeeɗoo waylooji njuɓɓinaama e nder denndaangal jillondiral ceertungal:
mbele ñalawma ina rewi a jamma–ñalawma walla ñalawma–jamma jokkondire;
so tawii Joomiraacfo oo tampii ñalnde nayaɓere, joyaɓere walla jeegoɓere yontere ndee;
so tawii o ummiima e jamma ñalawma jeeɗiɗaɓo oo, ñalawma ñalawma jeeɗiɗaɓo oo, jamma ñalawma gadano oo, walla ñalawma ñalawma gadano oo;
e mbele “balɗe tati e jammaaji tati” ina limtee gila e wirwirnde, maayde, walla nanngugol ;
ndeen noon keewal denndaangal denndaangal teoriiji ko:
2 × 3 × 4 × 3 = 72 mbaawka.
Ɗee baawɗe ina mbaawi ndeen ƴeewteede e sarɗiiji binndi nay:
Joomiraacfo ummiima e nyalawma tata6o;
O wonii balɗe tati e jammaaji tati e nder ɓernde leydi;
kikiiɗe ñalawma gadano oo ina wiyee haa jooni ñalawma tataɓo;
kikiiɗe ñalngu leggal bardugal ina wiyee haa jooni ñalngu peewnugol.
Ndee ɗoo mbaydi ko kuutorgal ƴeewndo wonaa seedantaagal hiisiwal, sibu waylooji ɗii ko firooji, ɗi ngonaa koye mum en. E nder miijooji ƴeewndaaɗi ɗoo ɗii, jillondiral nanndungal e sarɗiiji nay ɗii fof ɓuri jokkondirde ko :
Ñalawma fuɗɗotoo ko e ñalawma; Joomiraawo nanngaa ko jamma alkamiisa; O tampii ñalnde aljumaa; O ummii ko subaka alet; e ‘balɗe tati e jammaaji tati’ ina limtee gila nde O naati e doole niɓɓere jamma alkamiisa.
Ndee ɗoo yi’annde ina yahdi no feewi e ciimtol ngol ƴettaa e binndanɗe ɓennuɗe ɗee.
17. Kabaaru
So defte Fuɗɗoode, Tawreeta Muusaa, defte daartol, Linjiila, daartol Alkawal Kesal goɗɗi, binndi suudu dewal ɗiɗaɓuru, e jaŋdeeji hiisaaji limlebbi Yahuuda en ɓooyɗi ƴeewtaama, ciimtol potngol ƴeewteede no feewi ina feeña:
Alaa aaye e nder deftere nde holliti laaɓndal, “Nyalawma siwtaare yontere kala ina foti teskeede gila e mutal naange haa ñalnde aset.”
Ko wonaa ɗuum koo, binndanɗe keewɗe ina kollita heen paandaale ɗe :
subaka ina jogii maanaa fuɗɗoode ñalawma keso; ñalawma rewi heen ko kikiiɗe e jamma, caggal ɗuum subaka janngo mum; caggal nde ñalawma jeegom rewi jamma, subaka janngo mum wiyee “hannde, ñalawma sabaabu” ; e nder won e daartol Alkawal Kesal, kikiiɗe ina jokkondiri haa jooni e ñalawma gooto gadano oo.
Yamiroore Lewru 23 ngam mawninde ñalawma juulde “gila kikiiɗe haa kikiiɗe” ko kuulal keeringal wonande oon ñalawma ceniɗo, fotaani, tawa alaa ko ɓeydi heen, ko ɗoon e ɗoon jogori waɗeede e winndere ndee kala foormula keeri ñalawma ngam kala nyalawma siwtaare yontere.
Ko ɗum waɗi, ina waawi siforeede no haanirta nii wonde :
ñalngu jeeɗiɗaɓuru nguu ina waawi faameede no haanirta nii, ko ñalngu jeeɗiɗaɓuru nduu fof – gila e fuɗɗoode ñalawma aset, haa kikiiɗe e jamma aset, haa ñalawma aljumaa fuɗɗotoo.
E nder ƴeewndo kuuɓtodinngo hannde, sabu waktuuji fuɗnaange ina ceerti fawaade e yontaaji e latitude, kadi sabu won e nokkuuji ina keɓa sahaaji ɗi fuɗnaange walla mutal naange alaa no fotiri, huutoraade ko ina wona 6:00–7:00 subaka waktu nokku oo no keeri kuuɓtodinɗi mbaawirta rokkude jokkondire.
Kono ko ɓuri teeŋtude, wonaa luural e nder hojomaaji seeɗa walla leƴƴanɗe seeɗa, kono ko anndude wonde :
ñalawma sabaabu ko ñalawma jeeɗiɗaɓo mo Alla barkini.
Aljumaa woni nyalde taskaramji, nde nuɗɗinɓe taskaramji ko’e maɓɓe nder ɓanndu e nder ruuhu ngam jaɓɓaago nyalde siwtare. Gila e fuɗɗoode ñalawma jeeɗiɗaɓo oo haa e fuɗɗoode ñalawma garoowo oo, ɓe ciftora tagoore Alla e rimɗude, ɓe mbeltii e fooftere nde o rokki e les moƴƴere, ɓe ƴeewa fooftere duumiinde aroore.
“So a woppii koyngal maaɗa e ñalngu siwtorde, e waɗde ko njiɗɗaa e ñalawma am ceniɗo, a noddirii ñalngu siwtorde weltaare, ñalngu ceniingu Alla tedduɗo, a teddinii mo, a waɗataa ko njiɗɗaa, a yiɗaa ko njiɗɗaa, a haalataa ko njiɗɗaa, ndeen maa o welto e nokku toowɗo e yiɗde maa Leydi, o nyaamna on ndonu baaba mon Yaakubu, ngam hunnduko Allah wi'i ɗum.”
— Esaaya 58:13-14
| |
